Muistan kuinka vuonna 2008 perustettiin Jorma Ollilan vetämä brändityöryhmä. Ajatus tuntui silloin hyvältä ja moni suomalainen innostui vastauksesta kysymykseen miltä heidän kotimaansa näytti ulkoapäin ja ennen kaikkea miltä sen pitäisi näyttää. Näin kauppamiehenä minulle tuli omasta mielestäni nerokkaita ajatuksia siitä miten suomikuvaa voitaisiin parantaa ja sitä kautta tehdä Suomesta kiinnostavampi sijoitus, matkailu ja kauppakohde. Kukaan ei taaskaan pyytänyt työryhmään mukaan tai sitten en vain huomannut Ollilan puhelua. Tämä oli tietenkin loistavaa minun kannaltani, koska suomalaiseen tapaan pystyin jälkiviisastelemaan kuinka olisin tehnyt kaiken paremmin.
Asiohin havahtuu eri lailla ulkomailla asuessa
Tarpeeksi pitkään Suomesta poissa asuneena huomaa kuinka paljon suomalaiset arvostavat Suomea ja suomalaisia tuotteita. Okei, jotain kritiikkiä tulee aina esim. ettei kulutustavaroissa ole design kohdallaan ja monet teknologia-innovaatiot ovat liian tylsiä. Kuitenkin Suomesta ja suomalaisista tuotteista löytyy aina hyvää kerrottavaa kun tapaa suomalaisia ulkomailla. Nigerialaisten keskuudessa kaikki on päinvastoin. “Made in Nigeria” on paikallisen ostajan mielestä kirosana ja pahin fraasi mitä pakkauksessa voi lukea. Tämä on johtanut siihen että paikalliset valmistajat laittavat monesti pakkauksiin “made in Asia” tai jopa “Made in EU”. Tehtaan omistajia ei täällä monesti paljoa etiikka tai bisnesmoraali kiinnosta kuhan tuote menee kaupaksi. Varsinkin Nigeriassa toimivat kiinalaiset ja intialaiset valmistajat ovat tehokkaita tässä toiminnassa esim. terästuotannon ja kosmetiikkavalmistuksen saralla. Monet paikallisesti valmistetut tuotteet ovat ainakin peruslaadultaan parempia kuin kansainväliset kilpailijansa mutta kun ostajaa ei halua “Made in Nigeriaa” niin minkä sille voi.
Nigerialaisilta tulee kovinta kritiikkiä
Saman huomaa myös kun keskustelee monen ulkomailla asuvan nigerialaisen kanssa. Kritiikki on yleensä kohtuuttoman kovaa ja urbaanilegendoja listataan kuin Jan Harold Brunvand konsanaan. Jokapuolella paukkuu pommit, jengiä kidnapataan suoraan lentokentältä, ulkomaalaisia tapetaan ja käytetään poppamiehen rituaaleihin jne. Onhan täällä yli 170 miljoonan ihmisen kehittyvässä maassa ongelmia, mutta se että joka puolella paukkuu ja henki lähtee saman tien maahan astuessa kun poppamies tarvitsee uuden “valkoisen” kaverin taikakeittoon niin menee hieman pitkälle. Myös expatit esimerkiksi kansalaisjärjestöissä ruokkivat näitä pelkoja jotta saisivat paremmat työedut. Monesti ainakin itse ihmettelen kun lentokentällä on näitä vähintään bisnesluokassa matkustavia järjestökavereita vastassa panssaroitu auto turvamiehineen.
Onhan se totta että täällä on Boko Haramia, nigerialaiskirjeitä ja ebolaa (tai siis “oli ebolaa”). Siihen päälle nigerialaisia tuotteita vihaavat nigerialaiset, sitten vielä Nigeriaa ja nigerialaisia vihaavat ulkomailla asuvat nigerialaiset. Nigeria tarvitsee sitä brändityöryhmää kipeästi. Eli oikeastaan oli hyvä kun Ollila ei soittanut niin kierrätän ideani nigerialaisille. Nyt odotan Nigerian presidentin soittoa, ei ole vielä kuulunut. Ajettelin hoitaa homman kesälomalla ja palkkioksi riittää pienehkö öljykenttä. Ei tämä niin kauhea paikka ole, olkaa yhteydessä niin mielelläni yritän avata miltä tilanne oikeasti näyttää suomalaisen perspektiivistä.
Olen viettänyt yli 10 vuotta pääosin Nigeriassa ja työskennellyt satojen suomalaisten yritysten kanssa Länsi-Afrikkaan liittyvissä asioissa.
Jaan tässä omia kokemuksiani ja ajatuksiani bisneksestä Nigeriassa.
- Miten menestyä Nigeriassa osa 2: Folorunsho Alakija – Nigerian rikkain nainen - 14 huhtikuun, 2022
- Miten menestyä Nigeriassa osa 1: Aliko Dangote – Afrikan rikkain - 12 helmikuun, 2022
- Internetin kalleus & sinimarliini - 19 maaliskuun, 2021