Miten suomalaiset tekisivät enemmän bisnestä Nigeriassa

Olu RaheemLiiketoiminta, SijoittaminenLeave a Comment

Yhteistyö suomalaisen ja nigerian finanssi-sektorilla

Ystäväni on pitkään suositellut dokkarisarjaa nimeltään “Men Who Built America”. Katsoin sen loppuun noin muutama viikko sitten. Sarja löytyy ihan youtubesta ilmaiseksi ja kertoo Vanderbiltin, Rocafellerin, JP Morganin, Carnigien ja Henry Fordin tarinat. Itse pidin dokkarista todella paljon ja jotenkin pisti miettimään miten häikäilemätöntä bisneksen teko oli silloin, varsinkin isoissa ympyröissä. En ole täysin vakuuttunut, että asiat ovat hirveästi muuttuneet. Kuitenkin noiden herrojen aika oli jotenkin sitä aikaa milloin jenkkien talousmahti mullistui lopullisesti. Heidän infrahankkeet eivät mullistaneet pelkästään USA:n, mutta myös maailmassa käytettävän teknologian. Sähköteollisuus, öljyteollisuus, rautatiet, autot jne.

Miksi kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa Nigeriassa

Tuntuu että monessa Afrikan maassa on vähän samanlainen mahdollisuus uusien teknologioiden kanssa. Moni toimiala on Euroopassa säädeltyä ja jäykkää olemassa olevien instituutioiden vuoksi. Näin voi sanoa melkein mistä tahansa toimialasta esim. kunnat ja jätehuolto tai vaikka taksiliitto versus UBER. Nigeriassa tälläisiä ongelmia esiintyy harvoin ja tuotteiden sekä palveluiden kysyntä on käsin kosketeltavissa. Valtavaa kysyntää on ihan perustarpeista, mutta silti ei voi muuta kuin ihmetellä miksi kysyntään ei vastata niin nopeasti kuin pitäisi. On selkeä tarve ja myös ostovoimaa. Mikä sitten mättää! Onko se korruptio, järkevien rahoituskanavien puute tai läntisen maailman salaliitto, joka pitää huolen siitä että näistä raaka-aine-rikkaista valtioista ei oikeasti tulisi vahvoja talouksia. Varsinkin jos miettii minkälainen “isottelija”esimerkiksi Kiinasta on tullut. En osaa itse tuohon kysymykseen vastata.

Kuitenkin yritykset jotka pystyvät itsenäisesti palvelemaan massoja tekevät mieletöntä tulosta Nigeriassa. Maahan ollaan parhaillaan rakentamassa maailman suurinta öljynjalostamoa, joka tulee tekemään Afrikan rikkaimmasta miehestä, Dangotesta, vielä rikkaamman. Miten tätä noin 10 miljardin euron projektia ei olla saatu aikaisemmin aloitettua maassa joka on tuottanut raaka-öljyä kaupallisesti jo 60-luvulta. Siis maassa on kyllä öljynjalostamoja, mutta ne eivät vain toimi, joten Nigeria tuo maahan ison osan jalostetuista öljytuotteista. Samalla uutisissa näkee nigerialaisia ministereitä jotka ovat varastaneet valtion kassasta miljardeja euroja. 

Joidenki arvioiden mukaan yli EUR 200 miljardia Nigeriasta varastettua rahaa on sijoitettu Dubaihin, joka paikkana ei hirveästi kysele mistä rahat ovat peräisin. Eikö sillä että Sveitsi olisi historiallisesti ollut yhtään parempi, mutta on nykyään joutunut paineen alla hieman muuttamaan käytäntöjään. Kait se sitten oikeasti on se korruptio tai itsekkyys, tai sitten vain oman kansan hyvinvointi ei todellisuudessa kiinnosta. Mielestäni itsekkäin tapa olisi sijoittaa näitä rahoja oman maan talouteen, jossa on kova kysyntä on melkein mille tuotteelle ja palvelulle. Sivutuotteena yhteiskuntakin saisi jotain hyvää, esimerkiksi työpaikkoja. 

Pitäisikö suomalaisen kansainvälistymismallin muuttua

Perinteinen suomalainen kansainvälistymismalli Nigeriassa sekä muualla Afrikassa on tähän asti yleensä ollut sellainen, että ensiksi löydetään jostain paikallinen jakelija tai kumppani jolle myydään teknologiaa sekä hyödykkeitä. Sitten kun jakelija pääsee tarpeeksi isoon volyymiin myyntiensä kanssa, niin tehdään joint-venture tytäryhtiö tai ostetaan kyseinen jakelija. Ennen kuin saadaan merkittävää myyntiä tällä valitulla markkinalla, niin ei oikein uskalleta tehdä mitään. Pienetkin investoinnit Afrikan markkinoihin tuntuvat vaikeilta, vaikka summa olisi sama mitä konttorilla käytetään työergonomian tutkimiseen kuukaudessa. 

Kuitenkin kuluttajia täällä kiinnostaa erityisesti yksinkertaiset ratkaisut, kokonaisuudet ja lopputuotteet. Kerromme itsellemme tarinaa siitä ettei suomalaisilla ole näitä brändättyjä lopputuotteita, mutta monessa Afrikan maassa porukka vain haluaisi tavallista vaneria rakennusteollisuuden käyttöön. Tai oikeasti toimivaa sähköratkaisua josta he olisivat valmiita maksamaan enemmän kuin suomalaiset. Ei siinä välttämättä mitään brändättyä IKEA:n tai TESLA:n sähköratkaisua tarvita. Esimerkiksi Nigeriaan tuotiin 2015 melkein EUR 3.5 miljardin edestä terästuotteita, hyvin yksinkertaisella järjellä voisi ajatella että jokin osa tästä kokonaisuudesta voisi olla hyvin kannattavaa tuottaa paikallisesti.

Voisiko suomalaisen osaamisen ja bisneksen rantautumista Nigeriaan nopeuttaa

On totta ettei moneen kansainväliseen projektiin löydy Suomesta helppoja rahoitus-instrumentteja ja suoraa omaa riskiä vältetään kuin ebolaa. Kansainväliset rahoituskuviot tuntuvat vaikeilta ja kokonaisvastuun ottaminen esimerkiksi isoissa Maailmanpankin rahoittamissa projekteissa ei monelta yksittäiseltä suomalaiselta firmalta onnistu. Rahaa kuitenkin Suomessa tuntuu olevan. Yleisesti suomalaisten yritysten kassat näyttävät hyviltä ja esimerkiksi henkilökohtaisia sijoitustuotteita myydään suomalaisille juuri nyt kuin viimeistä päivää. Kuten taas olemme huomanneet, niin uusia osakeanteja ylimerkitään ennätysajassa ja jokainen työssäkäyvä sekä työtön on asuntosijoittaja. 

Jopa Afrikka tuntuu kiinnostavan henkilösijoittajia, millä muuten selittää sen että Taaleri on kerännyt suomalaisilta noin 100 miljoonaa Afrikkaan kohdistuneita kiinteistösijoituksia varten. Kunnia tästä Taalerille ja heidän ennakkoluulottomasta asenteesta Afrikkaa kohtaan. Viimeisimpänä onnistumisena tulee mieleen suomalainen Ferratum Group joka on jo parin vuoden ajan ennakkoluulottomasti perustanut toimistoja ja palkanneet täysipäivisiä työntekijöitä eri Afrikan maihin. He ovat myös onnistuneesti hankkineet eri rahoitusalan toimilupia. Sivusta katsoneena ja erityisesti Nigerian byrokratian tietäen, niin se ei ole ollut ihan helppo eikä halpa homma. Kuitenkin nyt lopputuloksena he tekivät rahakkaan sopimuksen Nigerian johtavan rahoitusyrityksen kanssa ja muita soppareita on jonossa.

Miten saisimme lisää ennakkoluulotonta asennetta bisneksen tekemiseen Afrikassa? Miten saisimme vastattua suoraan kysyntään, eikä aina vain välillisesti yritettäisi myydä pelkkiä hyödykkeitä tai teknologiaa? Milloin esimerkiksi aloitamme karjan kasvatuksen Nigeriassa jonka yhteyteen rakennamme Atrian tehtaan? Milloin K-kauppa avaa liikkeitään Ghanassa? Milloin Lemminkäinen avaa rakennusfirman Ruandaan? Milloin Elisa avaa toimiston Keniaan? Milloin Veho aloittaa autohuollon Norsunluurannikolla? Milloin Ponsse avaa myyntiliikkeen ja huoltopalvelun Kameruniin? Milloin Fortum alkaa tuottamaan sähköä Senegalissa?

Kyllä suomalaisilla on joitain hyviä vetoja jo meneillään, niitä vain voisi olla huomattavasti enemmän. 

Terveisiä Nigeriassa näin marraskuun kynnyksellä – täällä tarkenee!

Olu Raheem
Jaa: